Julkaistu: Aamuposti 28.1.2019

Tammikuun puolessa välissä julkaistiin poliittisesti sitoutumattoman Open Doors -järjestön julkaisema World Watch List, joka seuraa kristittyjen uskonnonvapaustilannetta 150 maassa. Listauksen mukaan tällä hetkellä joka 9. kristitty kokee vakavaa vainoa, kun viime vuoden raportissa luku oli joka kahdestoista. Seuratuista 150 maasta 73:ssa kristityt kokivat äärimmäistä, erittäin vakavaa tai vakavaa vainoa. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa meitä? Vaikka uskonnonvapaus on keskeinen ihmisoikeus, on nähtävissä, että niissä maissa missä uskonnonvapaus ei toteudu, harvoin toteutuvat muutkaan ihmisoikeudet. World Watch List ei siis kerro vain yhden uskontoryhmän asemasta vaan heijastaa laajempaa yhteiskunnallista tilannetta. 

On syytä pysyä hereillä ja muistaa, että meillä vallitseva uskonnonvapaus ei ole itsestäänselvyys vaan se on tietoinen arvovalinta ja vapaan yhteiskuntamme ja demokratian kulmakivi. Uskonnonvapaus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden uskoa tai olla uskomatta tai oikeuden vaihtaa uskontoa. Viime vuosina on ollut nähtävissä, että monissa Euroopankin maissa uskonto halutaan painaa piiloon ja sulkea kaikki uskonnollisuus pois julkisesta elämästä. Tämä ei kuitenkaan ole uskonnonvapauden näkökulmasta oikein, sillä silloin julkisessa elämässä kallistutaan suosimaan ei-uskonnollisia maailmankatsomuksia. Samaan aikaan taas esimerkiksi islamilaistuneessa Turkissa on aiempaa vaikeampaa olla vaikkapa ateisti. Tähän aiheeseen liittyen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa tuoreessa kolumnissa, että demokratian kypsyyttä osoittaakin se, onko vallanpitäjä valmis suojelemaan myös vähemmistöjä, vaikka enemmistön numeerisella vallalla heidät voisi sivuuttaa. Toiselle pyhien asioiden kunnioitus on osa ihmisyyttä, vaikka itse ajattelisi toisin. Tässä asiassa ihmiskunnalla on vielä matkaa kuljettavana, jotta maailmasta tulisi parempi paikka meille erilaisille ihmisille elää.