Julkaistu: Aamuposti 2.1.2015

Aamupostissa 16.12. kirjoitettiin vasemmiston kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen ajatuksia tehdystä valtion talousarviosta tulevalle vuodelle 2015. Arviointinsa päätteeksi hän toteaa “jäävuoren huippuna” olevan lapsilisien leikkauksen. Samaa ajatusta jatkaa myös Hyvinkään vasemmiston puheenjohtaja Henri Turkia (AP 27.12.), joka muistuttaa vasemmiston lähteneen jopa maan hallituksesta juurikin tästä syystä.

Polittiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja jos ei aina, niin hyvin usein lopputulos on jonkinlainen kompromissi, kun eri näkemyksiä yritetään neuvotellen saada yhteisesti hyväksytyksi. Olen toki iloinen, jos vasemmisto haluaa teoriassa puolustaa lapsiperheiden asiaa, mutta sitä en kuitenkaan voi ymmärtää, että he puheistaan huolimatta, kesken kevään kehysriihineuvottelujen kovimman väännön, päättivätkin jättää leikin kesken ja lähteä hallituksesta eivätkä suinkaan jääneet taistelemaan oikeaksi kokemansa asian puolesta! Neuvotteleminen ei ilmeisestikään ole vasemmiston vahvin osa-alue.

Lähtötilanne kevään kehysriihineuvotteluissa oli se, että valtionvarainministeriö esitti 500 miljoonan säästötavoitteen lapsilisiin. Seuraavaksi esitettiin 300 miljoonan leikkausta ja siitä neuvottelut jatkuivat edelleen vaiheittain alaspäin ensin 250 miljoonaan, sitten 200 ja vielä 150 miljoonaan. Tässä vaiheessa kristillisdemorkaatit olivat yksin vaatimassa leikkausten pienennystä, kertoo neuvotteluissa mukana ollut KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Lopulta muut jäljellä olevat hallituspuolueet hyväksyivät KD:n vaatimukset ja hallitus päätyi 113 miljoonan leikkauksiin. Jotta kokonaisratkaisu saattiin aikaiseksi, myös KD taipui tähän kompromissiin. Jos KD sai yksin neuvoteltua esitettyä leikkausta lähes 400 miljoonaa, mikä olisikaan ollut lopputulos, jos vasemmisto olisi jäänyt KD:n rinnalle todella taistelemaan asian puolesta?

Peter Östman kirjoittaa blogissaan kuinka kesän aikana muut hallituspuolueet ovat hädissään pahoitelleet tehtyä päätöstä ja viritelleet erilaisia malleja asian korjaamiseksi. Tässä keskustelussa meitä kristillisdemokraatteja häiritsee se, että olemme sekä kehysriihen loppusuoralla että budjettiriihessä olleet hallituspuolueista hyvin yksin näitä puolustamassa, mutta julkisuudessa kuitenkin yksi jos toinen ilmoittautuu lapsiperheiden puolustajaksi. toteaa Östman. Yhdestä asiasta olen Turkian kanssa samaa mieltä, kannattaa todella katsoa tarkkaan, ketä tulevissa eduskuntavaaleissa äänestää.