Avainsana-arkisto: palveluverkko

On arvioitava kokonaisuutta ei yhden koulun kohtaloa

Julkaistu , kirjoittanut

Julkaistu: Aamuposti 24.5.2018

Ensi maanantaina valtuusto päättää viimein palveluverkosta eli selkeämmin sanottuna siitä, mitkä Hyvinkään ylä- ja alakoulut tulevat jatkamaan, mitkä jäävät pois käytöstä ja missä mahdollisesti laajennetaan tai rakennetaan kokonaan uutta. Syy näin isoon uudistukseen löytyy pitkään laskeneesta lapsimäärästä sekä syntyneistä korjaustarpeista. Vaikka kyseessä on todella iso asiakokonaisuus, julkinen keskustelu on valitettavasti jostain syystä kulminoitunut yhteen ainoaan kouluun, Aseman kouluun. Meille valtuutetuille on tullut paljon palautetta ja kannanottoja asian tiimoilta. Eräässä viestissä todettiin, että ”koulut ja koulutus ovat sote-uudistuksen jälkeen kunnan tärkein peruspalvelu sekä kaupungin vetovoimaa lisäävä tekijä ja niihin panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen”. Asia on juuri näin. Siksi kouluverkkoa tulee katsoa kokonaisuutena pitkällä tähtäimellä, ei ainoastaan yhden koulun näkökulmasta. 

Palveluverkkouudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada Hyvinkäälle järkevässä suhteessa niin ala- kuin yläkoulupaikkoja ja tämä tarkoittaa valintojen tekemistä kaikkien nykyisten koulujen kesken. Nykyisellään emme voi jatkaa.

Jos ja kun Hyvinkäällä halutaan toimia lapsilähtöisesti, on silloin mielestäni ensiarvoisen tärkeää, että perusopetukseen osoitettavat varat käytetään ensisijaisesti laadukkaaseen opetukseen, hyviin oppimateriaaleihin sekä järkeviin ryhmäkokoihin, ei seiniin. On mielestäni myös reilua ja oikeudenmukaista pyrkiä siihen, että resurssit jakautuisivat kaikkien koulujen kesken mahdollisimman tasapuolisesti. 

Jos Asemankoulu jää, saattaisi se pitkässä juoksussa tarkoittaa jopa sitä, että Talvisillan alkuopetus (1-2-luokat) lakkautettaisiin ja Paavolan koulu kutistuisi 1-sarjaiseksi. Lisäksi Sveitsin alueelta jäisi yläkoulu kokonaan pois, sillä kun Härkävehmas on joka tapauksessa jäämässä koulukäytöstä pois, myös Sveitsin lukion tontille suunniteltu yläkoulu jäisi tässä tapauksessa toteutumatta. Samalla meille syntyisi ylimääräistä kapasiteettia alakoulun puolelle mikä pahimmillaan tarkoittaisi isompia ryhmäkokoja sillä väljissä alakouluissa useampisarjaisen alakoulun aikaansaaminen on hankalaa vähentyneestä lapsimäärästä johtuen. Olisiko kouluverkko tällaisena tasapainoinen ja kaikille kaupunkilaisille paras vaihtoehto? Istun nyt toista kautta opetuslautakunnassa ja koko tämän ajan on palveluverkkoa työstetty. Rakennusten kuntoa on selvitetty ja useita vaihtoehtoja pyöritelty, selvityksiä ja laskelmia on tehty. Kun arvioin kokonaisuutta kaiken luetun materiaalin ja lukuisten kokousten jälkeen, katson koko Hyvinkään karttaa, huomioin lapsimäärässä tapahtuneet muutokset, tiedostan opetukseen käytettävien resurssien jakautumisen eri koulujen kesken nyt ja tulevaisuudessa sekä hahmotan tarvittavat investoinnit, päädyn siihen tulokseen, että kokonaisuuden kannalta se vaihtoehto missä Aseman koulu jää koulukäytöstä pois on kokonaisuutena katsottuna parempi vaihtoehto. Päädyn tälle kannalle, koska ”koulut ja koulutus ovat sote-uudistuksen jälkeen kunnan tärkein peruspalvelu sekä kaupungin vetovoimaa lisäävä tekijä ja niihin panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen”. 

Mistä lisää lapsia?

Julkaistu , kirjoittanut

Julkaistu: Aamuposti 14.10.2016

Hyvinkään kaupungin, nyt jälleen päivityksen alla olevan strategian, yhtenä keskeisimmistä tavoitteista on ollut luoda Hyvinkäästä kaikin tavoin lapsiystävällinen kaupunki. On panostettu avoimeen päivähoitoon, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja tasokkaaseen perusopetukseen. Kouluja ja päiväkoteja on rakennettu, laajennettu ja korjattu. On kuitenkin hälyttävää huomata, että samaan aikaan syntyvien lasten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Ikäluokat ovat jatkaneet lähes säännönmukaista kutistumista koko 2000-luvun. Hyvinkään peruskouluissa on tänä vuonna noin 500 lasta vähemmän kuin vuonna 2000. Tämä vastaa keskimäärin noin yhden yhtenäiskoulun nuppilukua. Vastaavaa väljyyttä tilojen suhteen on myös varhaiskasvatuksen puolella. 

Juuri tästä syystä Hyvinkään opetuslautakunta on paininut miltei koko toimikautensa ajan palveluverkon kanssa eli missä kaupungin päiväkodit ja koulut toimivat, rakennetaanko lisää vai yhdistetäänkö joitain toimintoja ja yksiköitä. Ikäluokkien jatkaessa kutistumistaan on palveluverkon kehittämistä jatkettava edelleen. 

Aamupostissa kerrottiin (10.10.) opetuslautakunnan tekemistä päätöksistä koskien ensi vuoden talousarviota. Noin 1,5 miljoonan euron leikkaustarve juontaa sivistystoimen alijäämäiseksi ennakoituun tämän vuoden tulokseen. Säästö- ja leikkaustarpeen suuruus kuitenkin yllätti lautakunnassa, sillä koko kaupungin taloutta myös sivistystoimen osalta, on jo kahden vuoden ajan sopeutettu siten, että saisimme jälleen ensi vuonna tilinpäätökseen positiivisen tuloksen. 

Houkuttelevia vaihtoehtoja ei juuri ole. Voimme toki yrittää kaikin keinoin pitää kaikista yksiköistä kiinni, mikä johtaa siihen, että olemme pakotettuja kasvattamaan ryhmäkokoja merkittävästi ja vähentämään henkilökuntaa entisestään tai sitten tiivistämme palveluverkkoa emmekä maksa niinkään seinistä vaan suuntaamme varat siihen, että ryhmäkoot voitaisiin pitää mielekkäinä ja järkevinä niin opettajille kuin lapsillekin. Tämä vaihtoehto tarkoittaisi käytännössä joidenkin päiväkotien ja koulujen sulkemista. Varhaiskasvatuksen puolella jälkimmäinen vaihtoehto saattaisi kuitenkin tarjota uusia toimintamahdollisuuksia esimerkiksi uusille perhepäivähoitajille sellaisilla alueilla, joista mahdollinen kunnallinen päiväkotiyksikkö jouduttaisiin sulkemaan. 

Edellä todetun johdosta, sellaista vaihtoehtoa ei valitettavasti ole, jossa kaikki säilyisi ennallaan.

Sen tosiasian edessä, että syntyvyys on koko maassamme laskenut nälkävuosien tasolle, pitäisi herättää maamme päättäjät kiireesti miettimään mitkä syyt ovat johtaneet syntyvyyden romahtamiseen Suomessa. Nyt voidaan ainoastaan toivoa, että tulevaisuuden näkymät kääntyvät pian positiivisempaan suuntaan niin, että usko tulevaan palaa ja päiväkotimme ja koulumme jälleen täyttyvät.