On arvioitava kokonaisuutta ei yhden koulun kohtaloa

Julkaistu: Aamuposti 24.5.2018

Ensi maanantaina valtuusto päättää viimein palveluverkosta eli selkeämmin sanottuna siitä, mitkä Hyvinkään ylä- ja alakoulut tulevat jatkamaan, mitkä jäävät pois käytöstä ja missä mahdollisesti laajennetaan tai rakennetaan kokonaan uutta. Syy näin isoon uudistukseen löytyy pitkään laskeneesta lapsimäärästä sekä syntyneistä korjaustarpeista. Vaikka kyseessä on todella iso asiakokonaisuus, julkinen keskustelu on valitettavasti jostain syystä kulminoitunut yhteen ainoaan kouluun, Aseman kouluun. Meille valtuutetuille on tullut paljon palautetta ja kannanottoja asian tiimoilta. Eräässä viestissä todettiin, että ”koulut ja koulutus ovat sote-uudistuksen jälkeen kunnan tärkein peruspalvelu sekä kaupungin vetovoimaa lisäävä tekijä ja niihin panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen”. Asia on juuri näin. Siksi kouluverkkoa tulee katsoa kokonaisuutena pitkällä tähtäimellä, ei ainoastaan yhden koulun näkökulmasta. 

Palveluverkkouudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada Hyvinkäälle järkevässä suhteessa niin ala- kuin yläkoulupaikkoja ja tämä tarkoittaa valintojen tekemistä kaikkien nykyisten koulujen kesken. Nykyisellään emme voi jatkaa.

Jos ja kun Hyvinkäällä halutaan toimia lapsilähtöisesti, on silloin mielestäni ensiarvoisen tärkeää, että perusopetukseen osoitettavat varat käytetään ensisijaisesti laadukkaaseen opetukseen, hyviin oppimateriaaleihin sekä järkeviin ryhmäkokoihin, ei seiniin. On mielestäni myös reilua ja oikeudenmukaista pyrkiä siihen, että resurssit jakautuisivat kaikkien koulujen kesken mahdollisimman tasapuolisesti. 

Jos Asemankoulu jää, saattaisi se pitkässä juoksussa tarkoittaa jopa sitä, että Talvisillan alkuopetus (1-2-luokat) lakkautettaisiin ja Paavolan koulu kutistuisi 1-sarjaiseksi. Lisäksi Sveitsin alueelta jäisi yläkoulu kokonaan pois, sillä kun Härkävehmas on joka tapauksessa jäämässä koulukäytöstä pois, myös Sveitsin lukion tontille suunniteltu yläkoulu jäisi tässä tapauksessa toteutumatta. Samalla meille syntyisi ylimääräistä kapasiteettia alakoulun puolelle mikä pahimmillaan tarkoittaisi isompia ryhmäkokoja sillä väljissä alakouluissa useampisarjaisen alakoulun aikaansaaminen on hankalaa vähentyneestä lapsimäärästä johtuen. Olisiko kouluverkko tällaisena tasapainoinen ja kaikille kaupunkilaisille paras vaihtoehto? Istun nyt toista kautta opetuslautakunnassa ja koko tämän ajan on palveluverkkoa työstetty. Rakennusten kuntoa on selvitetty ja useita vaihtoehtoja pyöritelty, selvityksiä ja laskelmia on tehty. Kun arvioin kokonaisuutta kaiken luetun materiaalin ja lukuisten kokousten jälkeen, katson koko Hyvinkään karttaa, huomioin lapsimäärässä tapahtuneet muutokset, tiedostan opetukseen käytettävien resurssien jakautumisen eri koulujen kesken nyt ja tulevaisuudessa sekä hahmotan tarvittavat investoinnit, päädyn siihen tulokseen, että kokonaisuuden kannalta se vaihtoehto missä Aseman koulu jää koulukäytöstä pois on kokonaisuutena katsottuna parempi vaihtoehto. Päädyn tälle kannalle, koska ”koulut ja koulutus ovat sote-uudistuksen jälkeen kunnan tärkein peruspalvelu sekä kaupungin vetovoimaa lisäävä tekijä ja niihin panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen”. 

Paremman sisäilman puolesta

Julkaistu: Aamuposti 5.4.2018

Olemme Hyvinkäällä siinä onnellisessa tilanteessa, että kaupungin omistamien ja vuokraamien kiinteistöjen sisäilmatilanne on pääosin hyvällä mallilla. Kaupunginjohtaja asetti kymmenen vuotta sitten sisäilmatyöryhmän etsimään ratkaisuja ja käynnistämään toimenpiteitä sisäilman laadun parantamiseksi, ongelmien selvittämiseksi ja poistamiseksi kaupungin omistamissa ja vuokraamissa kiinteistöissä. Joissain tapauksissa ongelmien ilmettyä, toimintamalli ei ole ollut kaikilla selvä, joten näimme kristillisdemokraattisessa valtuustoryhmässä aiheelliseksi tehdä valtuustoaloitteen selkeän toimintamallin luomiseksi sisäilmaongelmien ilmenemisen varalle kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Jätimme aloitteen viime joulukuussa ja iloksemme aloite käsiteltiin erittäin nopeasti.  Vastaus saatiin jo maaliskuun valtuuston kokouksessa ja uusia toimenpiteitä asian sujuvoittamiseksi ja selkiyttämiseksi on näköpiirissä. Mitä siis tullaan tekemään? Ensinnäkin kaupunki on parhaillaan hankkimassa järjestelmää, jonka avulla sisäilmaongelmasta voi tehdä sähköisen ilmoituksen mikä välittyy heti sisäilmatyöryhmän jäsenille. Ilmoitusten käsittelyprosessiin tullaan laatimaan selkeä kuvaus ja sisäilmatyöryhmän jäsenten vastuita ja rooleja tullaan entisestään selkiyttämään. Uusi ilmoitusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Toisekseen kaupungille ollaan parhaillaan palkkaamassa turvallisuus- ja riskienhallinnan koordinaattoria, jonka työtehtäviin sisäilmatyöryhmän vetovastuu tulee jatkossa kuulumaan. Tiedotusta asiasta tullaan vielä lisäämään. Virkamiesten vastauksista kävi selvästi ilmi, että sisäilma-asiat ovat tärkeysjärjestyksessä korkealla ja niihin halutaan kokonaisuudessaan Hyvinkäällä panostaa. Hyvä niin, sillä valtakunnallisesti arviolta 800 000 suomalaista altistuu vuosittain rakennusten kosteusvaurioille ja kymmenet tuhannet oirehtivat päivittäin. Onneksi Hyvinkäällä tälle asialle ei olla ummistettu silmiä vaan tahtotila on taata kaikille, niin aikuisille kuin lapsille terveelliset tilat työskennellä.

Nyt tarvitaan sotu-uudistus

Julkaistu: Aamuposti 12.3.2018

Suomen nykyinen työkykyisten ja työikäisten sosiaaliturvajärjestelmä on tullut tiensä päähän. Kristillisdemokraatit ovat vuodesta 2015 esittäneet kannustavan perusturvan mallia, joka korvaisi nykyisen monimutkaisen perusturvan ja lisäisi työnteon kannustimia. Mallin pohjana on käytetty Ison-Britannian Universal Credit -järjestelmää ja sen perusidea on yhdistää erityyppiset perusturvaetuudet yhdeksi yleistueksi, jossa huomioidaan muun muassa perhetilanne ja asumisjärjestelyt. Tuki on harkinnanvarainen ja vähenee ilman kynnyksiä tulojen kasvaessa. Ensi vuonna Suomessa otetaan käyttöön reaaliaikainen tulorekisteri, joka mahdollistaa tällaisen tavan toimia. Myös ikävästä takaisinperinnästä voidaan suurelta osin välttyä, kun tuet ja palkat sovitetaan yhteen jo maksettaessa. Asiakkaan näkökulmasta päästäisiin ns. yhden luukun periaatteeseen ja kymmenien hakulomakkeiden ja selvitysten viidakosta päästään yhteen hakemukseen, jota päivitetään vain tarvittaessa olosuhteiden tai perhetilanteen muuttuessa. Nykyisessä järjestelmässä on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle, mutta kannustava perusturva on nimenomaa kannustava siten, että nyt myös lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Kristillisdemokraattien puoluesihteerin Asmo Maanselän kirjoittama kirjanen ”Kannustava perusturva” on saanut alan professoreilta hyviä arvosteluja ja innostanut myös muiden puolueiden poliitikkoja. Maaliskuun alussa OECD ryhtyi suosittamaan samankaltaista mallia Suomelle. OECD:n laskelmien mukaan se nostaisi jopa 90 000 ihmistä köyhyydestä. Sen sijaan hallituksen meneillään olevan kokeilun mukainen perustulo, jota muun muassa vihreät ovat voimakkaasti ajaneet, ei toimi ja vain lisäisi köyhyyttä. Sosiaaliturvan uudistaminen tarvitsee rinnalleen myös panostusta työttömien palveluihin, kun työttömyystuesta tulee osa yhdistettyä perusturvaa. Henkilökohtainen työnohjaus ja suunnitelma edistävät työllistymistä. Ongelmat vähenevät, kun jokaisen tilanne huomioidaan yksilönä. Kannustava perusturva on yksinkertainen, yksilökohtainen ja ennen kaikkea se ei passivoi vaan on työhön kannustava.

Onnistuin hienosti kaikessa

Julkaistu: Aamuposti 16.1.2018

Uusi vuosi on ottanut jo kovaa vauhtia ensi askeleitaan, lasten koulut ovat jälleen alkaneet ja töihin on palattu kalenteri täynnä uudenvuodenlupauksia.

Eräs opettajatuttavani oli kysynyt opettamiltaan ekaluokkalaisilta arvioita päättyneestä syyslukukaudesta pyytäen täydentämään muun muassa lauseita: Onnistuin hienosti…  tai Olen oppinut tänä syksynä…

Hän kertoi yhden oppilaan täydentäneen onnistumiseen liittyvän lauseen yksinkertaisesti sanalla ”kaikessa”. 

Onnistuin hienosti kaikessa! Mietin, koska viimeksi itse olisin tohtinut todeta täyttä itsevarmuutta tuntien, että nyt onnistuin – kaikessa. Onko niin, että näin aikuisena ne onnistumisen mittarit tulee asetettua armottoman korkealle ja siksi niiden tavoittaminenkin jää usein vain haaveeksi? Olemmeko me aikuiset liian ankaria itsellemme ja vertaammeko liian monessa asiassa turhaan itseämme toisiin?  Voisiko olla mahdollista, että vaikkemme kokisikaan onnistuneemme ihan ”kaikessa” niin voisimme kuitenkin todeta onnistuneemme monessa asiassa ”ihan hyvin”? 

Opettajatuttavani kertomasta tapauksesta voimaantuneena, päätin jättää itseni ja tekemisteni vähättelyn taka-alalle ja antaa itsellenikin hyvällä omallatunnolla reilun positiivisen arvion viime vuodesta. Teen sen siitäkin huolimatta vaikka vuosi sitten tehty lupaus kunnon kohottamisesta ja puolimaratoniin osallistumisesta jäikin toteutumatta tai vaikka koti pursusi tiskejä ja pyykkejä, kun ovesta tupsahti joku käymään tai kun äitinä hermostuin lapsille joskus turhasta enkä aina muistanut koulun tiedotteista huolimatta pakata lapselle tarvittavia eväitä kouluun. Tätä listaa olisi muuten yllättävän helppo jatkaa, joten käännän heti suuntaa. 

Olen varma, että jos tekisimme omaa listaa viime vuoden tekemisistämme, niin vaikka emme ehkä voisi omalta osaltamme kirjoittaa onnistuneemme aivan kaikessa niin eiköhän listalle ilmestyisi kaikesta huolimatta monen monta hienosti mennyttä asiaa. Onnistumisen riemua siis meille kaikille tähän vuoteen!

EU-integraation vastustaminen ei ole vain PS:n asia

Julkaistu: Aamuposti 16.12.2017

Kansanedustaja Leena Meri kommentoi vastineessaan (AP 14.12.), että Perussuomalaiset ovat ”ainoa puolue, joka vastustaa selkeästi lisääntyvää EU-integraatiota sekä haluaa torjua laitonta maahanmuuttoa sekä estää vetovoimatekijöitä turvapaikkaturismille”. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Lähihistoriasta on hyvä muistaa, että ennen kuin koko Perussuomalaisten puoluetta oli edes olemassakaan, Kristillisdemokraattien (ent. Suomen Kristillinen liitto) Toimi Kankaanniemi erosi kesällä 1994 Ahon hallituksesta, koska hänen ei sallittu äänestää Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. KD ei tukenut myöskään Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) 1998. Koko EU-jäsenyytemme ajan kristillisdemokraattien EU-linja on ollut johdonmukainen. Kannatamme sisämarkkinoiden kehittämistä, mutta vastustamme liittovaltiokehitystä. Kantamme on, että EU:n pitää keskittyä toiminnassaan niihin asioihin, joissa yhteistyöllä voidaan saavuttaa olennaista lisäarvoa kansalliseen politiikkaan. Lisäksi EU:n ei pidä tunkeutua aloille, jotka perussopimuksissa on rajattu jäsenmaille kuuluviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus-, sosiaali- ja terveystoimi. Haluamme säilyttää jäsenvaltioiden kansallisen päätäntävallan budjetista ja verotuksesta sekä kehittää EU:ta itsenäisten valtioiden yhteisönä. Haluamme pienentää EU:n budjettia ja Suomen jäsenmaksuja. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah on viimeksi marraskuun lopussa pitämässään eduskunnan ryhmäpuheessaan jälleen korostanut liittovaltiokehityksen jarruttamisen tärkeyttä. Perussuomalaiset eivät siis voi väittää olevansa ainoa puolue, joka vastustaa EU-integraation syventämistä. Mitä tulee maahanmuuttoon, myös tässä asiassa KD on johdonmukaisesti ajanut hallittua maahanmuuttolinjaa. Esimerkiksi EU:n esittämän laittomien maahanmuuttajien taakanjakosopimusta jäsenvaltioiden kesken KD on nimenomaa pitänyt vetovoimatekijänä ja kannustimena turvapaikkaturismille ja on siksi tätä myös vastustanut. Esimerkkejä KD:n johdonmukaisesta linjasta näissä molemmissa asioissa on lukuisia. Olisi toivottavaa, että eduskunnassa maltettaisiin kuunnella myös muita kuin oman puolueen edustajia ja olla edes jollain tasolla selvillä myös muiden eduskuntapuolueiden linjauksista ennen kuin julistaudutaan jonkin asian ainoaksi soihdunkantajaksi.