Aina on lupa toivoa

Julkaistu: Aamuposti 21.10.2017

Sain mahdollisuuden vierailla täysin remontoidussa eduskuntatalossa viime torstaina 19.10. Vanha rakennus oli juuri niin upea kuin kuvista saattaa aavistaa. Käytävät ja salit huokuivat historiaa ja arvokkuutta. Sain seurata lähes täysiltä lehtereiltä, kuinka valtakuntamme ykkösrivin päättäjät toinen toistaan ponnekkaammin pyysivät ja esittivät puheenvuoroja juuri sorvatusta sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevasta lakipaketista. Puhemiehen nuija kopisi useaan otteeseen puheajan ylityttyä kerta toisensa jälkeen. Rintamalinjat hallituksen ja opposition välillä olivat selvääkin selvemmät.  Puheenvuoroihin ja ihan aiheellistenkin kysymysten ympärille pyrittiin uittamaan meheviä letkautuksia ja piikikkäitä kommentteja, sillä näin tehdään näyttävää valtakunnan politiikkaa, jota kansa katsoo televisiosta suorana ja parhaat palat poimitaan uutisiin. 

Oli mielenkiintoista istua paikan päällä ja seurata kaikkea tätä. Lähdin salista kuitenkin hieman ristiriitaisin ajatuksin ja mietin, että kunpa uudistettujen pintojen tapaan myös tapa tehdä politiikkaa ja viedä suomalaisten asioita yhdessä eteenpäin voisi samalla lailla ikään kuin alkaa puhtaalta pöydältä. Jätettäisiin vanhat väännöt, suhmuroinnit ja pelailut historiaan ja keskityttäisiin oikeasti miettimään, mitkä ratkaisut veisivät parhaalla tavalla koko Suomen ja suomalaisten hyvinvointia eteenpäin eikä sitä miten oma puolue, eturyhmä tai maakunta saisi isomman palan yhteisestä kakusta. Tunnustan, että ajatukseni on hiukan naiivi mutta ainahan sitä voi toivoa. 

EU-integraation vastustaminen ei ole PS:n asia

Julkaistu: Aamuposti 16.12.2017

Kansanedustaja Leena Meri kommentoi vastineessaan (AP 14.12.), että Perussuomalaiset ovat ”ainoa puolue, joka vastustaa selkeästi lisääntyvää EU-integraatiota sekä haluaa torjua laitonta maahanmuuttoa sekä estää vetovoimatekijöitä turvapaikkaturismille”. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Lähihistoriasta on hyvä muistaa, että ennen kuin koko Perussuomalaisten puoluetta oli edes olemassakaan, Kristillisdemokraattien (ent. Suomen Kristillinen liitto) Toimi Kankaanniemi erosi kesällä 1994 Ahon hallituksesta, koska hänen ei sallittu äänestää Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. KD ei tukenut myöskään Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) 1998. Koko EU-jäsenyytemme ajan kristillisdemokraattien EU-linja on ollut johdonmukainen. Kannatamme sisämarkkinoiden kehittämistä, mutta vastustamme liittovaltiokehitystä. Kantamme on, että EU:n pitää keskittyä toiminnassaan niihin asioihin, joissa yhteistyöllä voidaan saavuttaa olennaista lisäarvoa kansalliseen politiikkaan. Lisäksi EU:n ei pidä tunkeutua aloille, jotka perussopimuksissa on rajattu jäsenmaille kuuluviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus-, sosiaali- ja terveystoimi. Haluamme säilyttää jäsenvaltioiden kansallisen päätäntävallan budjetista ja verotuksesta sekä kehittää EU:ta itsenäisten valtioiden yhteisönä. Haluamme pienentää EU:n budjettia ja Suomen jäsenmaksuja. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah on viimeksi marraskuun lopussa pitämässään eduskunnan ryhmäpuheessaan jälleen korostanut liittovaltiokehityksen jarruttamisen tärkeyttä. Perussuomalaiset eivät siis voi väittää olevansa ainoa puolue, joka vastustaa EU-integraation syventämistä. Mitä tulee maahanmuuttoon, myös tässä asiassa KD on johdonmukaisesti ajanut hallittua maahanmuuttolinjaa. Esimerkiksi EU:n esittämän laittomien maahanmuuttajien taakanjakosopimusta jäsenvaltioiden kesken KD on nimenomaa pitänyt vetovoimatekijänä ja kannustimena turvapaikkaturismille ja on siksi tätä myös vastustanut. Esimerkkejä KD:n johdonmukaisesta linjasta näissä molemmissa asioissa on lukuisia. Olisi toivottavaa, että eduskunnassa maltettaisiin kuunnella myös muita kuin oman puolueen edustajia ja olla edes jollain tasolla selvillä myös muiden eduskuntapuolueiden linjauksista ennen kuin julistaudutaan jonkin asian ainoaksi soihdunkantajaksi.

Onnistuin hienosti kaikessa!

Julkaistu: Aamuposti 16.1.2018

Uusi vuosi on ottanut jo kovaa vauhtia ensi askeleitaan, lasten koulut ovat jälleen alkaneet ja töihin on palattu kalenteri täynnä uudenvuodenlupauksia.

Eräs opettajatuttavani oli kysynyt opettamiltaan ekaluokkalaisilta arvioita päättyneestä syyslukukaudesta pyytäen täydentämään muun muassa lauseita: Onnistuin hienosti…  tai Olen oppinut tänä syksynä…

Hän kertoi yhden oppilaan täydentäneen onnistumiseen liittyvän lauseen yksinkertaisesti sanalla ”kaikessa”. 

Onnistuin hienosti kaikessa! Mietin, koska viimeksi itse olisin tohtinut todeta täyttä itsevarmuutta tuntien, että nyt onnistuin – kaikessa. Onko niin, että näin aikuisena ne onnistumisen mittarit tulee asetettua armottoman korkealle ja siksi niiden tavoittaminenkin jää usein vain haaveeksi? Olemmeko me aikuiset liian ankaria itsellemme ja vertaammeko liian monessa asiassa turhaan itseämme toisiin?  Voisiko olla mahdollista, että vaikkemme kokisikaan onnistuneemme ihan ”kaikessa” niin voisimme kuitenkin todeta onnistuneemme monessa asiassa ”ihan hyvin”? 

Opettajatuttavani kertomasta tapauksesta voimaantuneena, päätin jättää itseni ja tekemisteni vähättelyn taka-alalle ja antaa itsellenikin hyvällä omallatunnolla reilun positiivisen arvion viime vuodesta. Teen sen siitäkin huolimatta vaikka vuosi sitten tehty lupaus kunnon kohottamisesta ja puolimaratoniin osallistumisesta jäikin toteutumatta tai vaikka koti pursusi tiskejä ja pyykkejä, kun ovesta tupsahti joku käymään tai kun äitinä hermostuin lapsille joskus turhasta enkä aina muistanut koulun tiedotteista huolimatta pakata lapselle tarvittavia eväitä kouluun. Tätä listaa olisi muuten yllättävän helppo jatkaa, joten käännän heti suuntaa. 

Olen varma, että jos tekisimme omaa listaa viime vuoden tekemisistämme, niin vaikka emme ehkä voisi omalta osaltamme kirjoittaa onnistuneemme aivan kaikessa niin eiköhän listalle ilmestyisi kaikesta huolimatta monen monta hienosti mennyttä asiaa. Onnistumisen riemua siis meille kaikille tähän vuoteen!

Nyt tarvitaan sotu-uudistus

Julkaistu: Aamuposti 12.3.2018

Suomen nykyinen työkykyisten ja työikäisten sosiaaliturvajärjestelmä on tullut tiensä päähän. Kristillisdemokraatit ovat vuodesta 2015 esittäneet kannustavan perusturvan mallia, joka korvaisi nykyisen monimutkaisen perusturvan ja lisäisi työnteon kannustimia. Mallin pohjana on käytetty Ison-Britannian Universal Credit -järjestelmää ja sen perusidea on yhdistää erityyppiset perusturvaetuudet yhdeksi yleistueksi, jossa huomioidaan muun muassa perhetilanne ja asumisjärjestelyt. Tuki on harkinnanvarainen ja vähenee ilman kynnyksiä tulojen kasvaessa. Ensi vuonna Suomessa otetaan käyttöön reaaliaikainen tulorekisteri, joka mahdollistaa tällaisen tavan toimia. Myös ikävästä takaisinperinnästä voidaan suurelta osin välttyä, kun tuet ja palkat sovitetaan yhteen jo maksettaessa. Asiakkaan näkökulmasta päästäisiin ns. yhden luukun periaatteeseen ja kymmenien hakulomakkeiden ja selvitysten viidakosta päästään yhteen hakemukseen, jota päivitetään vain tarvittaessa olosuhteiden tai perhetilanteen muuttuessa. Nykyisessä järjestelmässä on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle, mutta kannustava perusturva on nimenomaa kannustava siten, että nyt myös lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Kristillisdemokraattien puoluesihteerin Asmo Maanselän kirjoittama kirjanen ”Kannustava perusturva” on saanut alan professoreilta hyviä arvosteluja ja innostanut myös muiden puolueiden poliitikkoja. Maaliskuun alussa OECD ryhtyi suosittamaan samankaltaista mallia Suomelle. OECD:n laskelmien mukaan se nostaisi jopa 90 000 ihmistä köyhyydestä. Sen sijaan hallituksen meneillään olevan kokeilun mukainen perustulo, jota muun muassa vihreät ovat voimakkaasti ajaneet, ei toimi ja vain lisäisi köyhyyttä. Sosiaaliturvan uudistaminen tarvitsee rinnalleen myös panostusta työttömien palveluihin, kun työttömyystuesta tulee osa yhdistettyä perusturvaa. Henkilökohtainen työnohjaus ja suunnitelma edistävät työllistymistä. Ongelmat vähenevät, kun jokaisen tilanne huomioidaan yksilönä. Kannustava perusturva on yksinkertainen, yksilökohtainen ja ennen kaikkea se ei passivoi vaan on työhön kannustava.

Paremman sisäilman puolesta

Julkaistu: Aamuposti 5.4.2018

Olemme Hyvinkäällä siinä onnellisessa tilanteessa, että kaupungin omistamien ja vuokraamien kiinteistöjen sisäilmatilanne on pääosin hyvällä mallilla. Kaupunginjohtaja asetti kymmenen vuotta sitten sisäilmatyöryhmän etsimään ratkaisuja ja käynnistämään toimenpiteitä sisäilman laadun parantamiseksi, ongelmien selvittämiseksi ja poistamiseksi kaupungin omistamissa ja vuokraamissa kiinteistöissä. Joissain tapauksissa ongelmien ilmettyä, toimintamalli ei ole ollut kaikilla selvä, joten näimme kristillisdemokraattisessa valtuustoryhmässä aiheelliseksi tehdä valtuustoaloitteen selkeän toimintamallin luomiseksi sisäilmaongelmien ilmenemisen varalle kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Jätimme aloitteen viime joulukuussa ja iloksemme aloite käsiteltiin erittäin nopeasti.  Vastaus saatiin jo maaliskuun valtuuston kokouksessa ja uusia toimenpiteitä asian sujuvoittamiseksi ja selkiyttämiseksi on näköpiirissä. Mitä siis tullaan tekemään? Ensinnäkin kaupunki on parhaillaan hankkimassa järjestelmää, jonka avulla sisäilmaongelmasta voi tehdä sähköisen ilmoituksen mikä välittyy heti sisäilmatyöryhmän jäsenille. Ilmoitusten käsittelyprosessiin tullaan laatimaan selkeä kuvaus ja sisäilmatyöryhmän jäsenten vastuita ja rooleja tullaan entisestään selkiyttämään. Uusi ilmoitusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Toisekseen kaupungille ollaan parhaillaan palkkaamassa turvallisuus- ja riskienhallinnan koordinaattoria, jonka työtehtäviin sisäilmatyöryhmän vetovastuu tulee jatkossa kuulumaan. Tiedotusta asiasta tullaan vielä lisäämään. Virkamiesten vastauksista kävi selvästi ilmi, että sisäilma-asiat ovat tärkeysjärjestyksessä korkealla ja niihin halutaan kokonaisuudessaan Hyvinkäällä panostaa. Hyvä niin, sillä valtakunnallisesti arviolta 800 000 suomalaista altistuu vuosittain rakennusten kosteusvaurioille ja kymmenet tuhannet oirehtivat päivittäin. Onneksi Hyvinkäällä tälle asialle ei olla ummistettu silmiä vaan tahtotila on taata kaikille, niin aikuisille kuin lapsille terveelliset tilat työskennellä.